perjantai 3. lokakuuta 2014

Juhannusyö Aavasaksalla 1946

01.08.1946   Yötön yö kansallismaisemassa
OHJELMASTA: Juhannustanssit Aavasaksalla
OHJELMAN TEKIJÄT: Kuvaaja: Pentti Lintonen
Selostaja: Matti Tamminen Oy Filmiseppo
tämä Elävän arkiston sivulta ¨Ranskan tiedeakatemia teki Pierre Louis Moreau de Maupertuisin johdolla geofysikaalisia mittauksia Aavasaksalla 1736-1737. Maupertuisin retkikunta suoritti maapallon kokoon ja muotoon liittyviä kolmiomittauksia käyttäen apuna joen jäälle mitattua 14 km:n perusviivaa. Mittauksillaan Maupertuis todisti, että maa on navoilta litistynyt. Mittausten tulokset julkaistiin de Maupertuisin kirjassa La Figure de la Terre (Paris 1738) The Figure of the Earth. "

Keskiyön aurinko 

OHJELMASTA: Keskiyön aurinko. OHJELMAN TEKIJÄT: Suunnittelu ja ohjaus: Kauko Vuorensola Kuvaus: Veikko Mård, Kauko Vuorensola, Jaakko Lepistö Leikkaus: Kauko Vuorensola, Mauri Kalima Äänitys: Kalevi Salila, Paul Jyrälä Selostaja: Erkki Raatikainen Tuottaja: Timo-Erkki Heino TV1 Toimitus Riemun, valon ja vapauden juhlaa Aavasaksalla. (1965) YLE kuvanauha.

23.06.1965   Dokumentti (otteita) 

 

25.06.2006   Kuvaaja Veikko Mårdin haastattelu

OHJELMASTA: TV1 Dokumenttiuusinnat.
OHJELMAN TEKIJÄT: Suunnittelu ja ohjaus: Kauko Vuorensola
Kuvaus: Veikko Mård, Kauko Vuorensola, Jaakko Lepistö
Leikkaus: Kauko Vuorensola, Mauri Kalima
Äänitys: Kalevi Salila, Paul Jyrälä
Selostaja: Erkki Raatikainen
Tuottaja: Timo-Erkki Heino TV1 Toimitus
Riemun, valon ja vapauden juhlaa Aavasaksalla. (1965) YLE kuvanauha.
"Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.
Juhannuspaketin sitoo toimittaja Erkki Raatikaisen salaironinen teksti.
Dokumentti sai Kirkon elokuvapalkinnon vuonna 1965, mutta sitä myös arvosteltiin. Pohjoisen lehdet väittivät, että elokuva korosti aivan liikaa nuorison juopottelua.
Oululainen Kaleva-lehti kirjoitti poliisiinkin vedoten, kuinka Aavasaksan juhannusjuhlissa järjestys on vuosi vuodelta huimaavasti parantunut.
Dokumentin kuvaaja Veikko Mård muistelee haastattelussa 2006: ”Se oli kyllä hurjaa. Mä en ole nähnyt niin paljon juopuneita ikinä samassa paikassa. Olisi voinut antaa paljon rajumman kuvan. Mä luulen, että siitä leikattiin kyllä rajumpia pois”.
Dokumentin on ohjannut Kauko Vuorensola. "


22.02.1977   Tietoisku: Kotimaanmatkailu 

OHJELMASTA: Tietoisku: Kotimaan matkailu ESIINTYJÄT: Ritva Vepsä, Yrjö Tähtelä, Jari Viippola, Kirsi-Marja Viippola OHJELMAN TEKIJÄT: Ohjaaja: Martti Jännes, Kuvaussihteeri: Sinikka Helin, Kuvaussuunnittelija: Kimmo Simula, Vistakuva Oy, TV2 Ohjelmapäällikön toimisto Tietoiskussa kehotetaan matkailemaan Suomessa.

Timo K. Mukka. Maa on työtön laulu –dokumentti. Ei Ylitorniosta, vaan Pellolta ;)

Timo K. Mukka YLEssä    14.05.1968   Maa on työtön laulu –dokumentti

OHJELMASTA: Maa on työtön laulu
ESIINTYJÄT: Timo K. Mukka
OHJELMAN TEKIJÄT: Toimittaja: Timo Hämäläinen

Timo Hämäläisen toimittama dokumentti vuodelta 1968, jossa käsitellään Timo K. Mukan kirjallisuutta ja Pellon vaikeaa tilannetta 1960-luvun lopulla.


Timo K. Mukka kasvoi ja kirjoitti Pellon Orajärvellä. Häntä inspiroivat niin ympäröivä maisema, kuin Lapin ahdinko ja työttömyyskin. Vuonna 1968 Lappia vaivasivat samanlaiset ongelmat kuin nykyään: työttömyys, nuorison poismuutto ja syntyvyyden laskeminen. 23-vuotias Timo K. Mukka oli nostanut näitä aiheita esille jo seitsemässä ilmestyneessä kirjassaan. Timo Hämäläisen toimittama dokumentti Maa on työtön laulu alkaa Mukan pohdinnalla siitä, miten kirjailijaksi tullaan. Vastaus on helppo: Kirjailijaksi tullaan kirjoittamalla. Mukka oli aloittanut kirjoittamisen jo 12-vuotiaana ja ensimmäisen romaaninsa Maa on syntinen laulu hän julkaisi jo 19-vuotiaana. Mukkaa ja Pelloa pohtivat niin kyläläiset kuin kunnanisät ja -äiditkin sekä tietysti kirjailija itse. Mukka oli kiistelty hahmo. Rivoiksi ja rienaaviksikin kutsutut kirjat sekä inhottivat, että kiehtoivat. Maa on syntinen laulu, Sipirajan lapset, Tabu ja Koiran kuolema loivat legendan Mukasta rajoja rikkovana ”seksimystikkona”.

 01.01.2013   Pekka Raudaskoski muistelee ystäväänsä Timo K. Mukkaa 

OHJELMASTA: Dokumenttiryhmä esittää: Muonamiehen poika ESIINTYJÄT: Pekka Raudaskoski OHJELMAN TEKIJÄT: Tuottaja: Karisto Hannu, Toimittaja: Niemi Tapani, Äänisuunnittelija: Rantala Kai Vuonna 2013 julkaistun radiodokumentin pätkässä lappilainen ylilääkäri Pekka Raudaskoski muistelee hyvää ystäväänsä Timo K. Mukkaa.

04.10.1965   Timo K. Mukan haastattelu 

Timo K. Mukka, Suomen rivoin kirjailija? 


04.10.1965   Timo K. Mukan haastattelu
OHJELMASTA: Tässä ja nyt. Timo K. Mukan haastattelu OHJELMAN TEKIJÄT: Toimittaja: Paavo Eini Timo K. Mukka (1972) Håkan Sandblom
" Lappilaista Timo K. Mukkaa väitettiin kahden ensimmäisen kirjansa perusteella ”Suomen rivoimmaksi kirjailijaksi”. Hän itse arveli jäävänsä kakkoseksi Hannu Salaman rinnalla. Mukan esikoisteosta Maa on syntinen laulu (1964) kutsuttiin etelän valtalehdissä brutaaliksi ja banaaliksi. Novellikokoelma Tabu vahvisti hänen mainettaan seksuaalisuuden kuvaajana. Rivous oli Mukasta kuitenkin epäselvä käsite - joillekin pelkkä takapuolikin oli rivo. Hänen mielestään kuvalliset tai kirjalliset ilmaisut eivät olleet rivoja, ellei niihin kätkeytynyt "pahaa ajatusta". "

Tämä teksti YLEn Elävän arkiston vintiltä, lue lisää

22.08.1946   Tornionjokilaakso vuonna 1946

Tornionjokilaakso vuonna 1946

Elävästä arkistosta: 22.08.1946

OHJELMASTA: Ala-Torniosta Ylä-Tornioon
OHJELMAN TEKIJÄT: Oy Filmiseppo Elämää Torniossa vuonna 1946. YLE kuvanauha.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Martti Ylävaaran koostamasta Lohijärven Kylähistoriakirjasta

Informaatiota Martti Ylävaaran koostamasta Lohijärven Kylähistoriakirjasta, ja sen vaikeasta synnystä. Kyläkirjan synty: Martti kertoo keväällä 2012: Alomme kerätä Lohijärven kylähistoriaa vuonna 1988. Seuraavana vuonna kokoonnuimme kylän taloihin kylähistorian muisteluiltoihin kansalaisopiston opintopiirin merkeissä. Kuvasin vuosina 1989-90 videolle kaikkiaan 9 tuntia muisteluja ja haastatteluja Lohijärven kylän vaiheista. Opettajantoimeni ohella keräsimme vaimoni kanssa vuosittain lisää materiaalia kyläkirjaa varten. Nyt jäätyäni eläkkeelle opettajan virasta olen kirjoittanut muisteluja puhtaaksi ja kerännyt valokuvia kirjaa varten. Netissä on ollut kotisivuni Pirtin porinoita tammikuusta 2011 alkaen. Sivuilla onkin käynyt paljon vierailijoita ja olen saanut palautteena lisätietoja kirjaa varten. Sivujeni vierailijat ovat myös tunnistaneet myös kuvien henkilöitä. Nyt minun pitäisi vielä täydentää kuvakokoelmaani museoarkistoista ja lunastaa kuvien julkaisuoikeuksia. Luultavasti joudun julkaisemaan kirjan omakustanteena, sillä tuskin 300-500 kirjan painaminen kiinnostaa kaupallisia kustantamoja. Kyläkirjassa on paljon aineistoa kylän urheiluseurasta Lohijärven Kuohusta, joka on perustettu vuonna 1913 ja täyttää siis kohta 100 vuotta.Vielä joitakin täydennyksiä juttuihini joudun keräämään sanomalehtien mikrofilmeiltä (Pohjolan Sanomat, Länsiraja, Lapin Kansa) sekä Helsingin ja Oulun museoista.






Tornionjokilaaksolainen kylähistoria esitellään tässä kirjassa rajattuna lähinnä Lohijärven virkeään kylään - mm. kaskujen ja talojen kuvin kuvitettuna. Historian kirjat eivät koostu vain kuivasta ja turhasta sotimisesta, vaan pienistä ihmistä ja suurista ihmiskohtaloista.. Paikallisten värikäs elämä ei ole ollut pelkkää pitsinnypläystä, vaan mukana on myös elämää suurempia persoonoita, ja heidän kommelluksiaan... Ihmiselo ei ole aina niin siloteltua kuin teennäisissä kronikoissa, joissa aina jotain lakastaan maton alle.. Mitä sensuroitiin Kalevalasta? Kyseessä ei ole sukupuun kartoitus, vaan tutkielma erään kylän historiasta.. Kenelle historiaa tehdään? Millaista historiaa merkitään muistiin? Milloin ketju katkeaa??